Toimiva vapaaehtoisen paluun järjestelmä säästää kustannuksia ja kärsimyksiä

Eri tahot ovat esittäneet huolensa siitä, että maahamme on muodostumassa laaja säännösten vastaisesti maassa oleskelevien ryhmä. Paluuta koskevan tiedon ja tuen tarjoaminen on tässä tilanteessa keskeistä, kirjoittaa ylitarkastaja Suvi Tiainen.

Tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä kotimaahansa on palannut yli 2 000 turvapaikanhakijataustaista henkilöä. Tarkkoja tilastoja palaajista ei kuitenkaan ole, koska mukana on useita eri toimijoita ja tilastointitavat vaihtelevat. Paluu voi tapahtua omatoimisesti, vastaanottokeskuksen myöntämällä vapaaehtoisen paluun tuella tai poliisin järjestämänä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu monitoroi palautuksia.

Suomi kannustaa paluuseen niin kepillä kuin porkkanallakin. Yhtäältä Suomi ei enää myönnä ulkomaalaiselle tilapäistä oleskelulupaa, jos hakija voisi halutessaan palata vapaaehtoisesti. Toisaalta vapaaehtoisen paluun tuella autetaan palaajia aloittamaan elämänsä uudelleen kotimaassaan. Vastaanottokeskuksen myöntämä vapaaehtoisen paluun tuki sisältää matkat paluupaikkakunnalle kotimaassa sekä yleensä tukea käteisenä tai kotimaassa annettavina palveluina tai tavaroina.

Kielteinen turvapaikkapäätös sisältää paluuseen velvoittavan käännyttämispäätöksen. Useimmissa tapauksissa paluuta ei kuitenkaan voida panna täytäntöön ennen kuin päätös on lainvoimainen. Lisäksi käännyttämispäätöksessä on yleensä määrätty 30 päivän mittaisesta vapaaehtoisen paluun ajasta, minkä jälkeen poliisi voi täytäntöönpanna paluun.  Joskus poliisinkaan järjestämä paluu ei onnistu, jos henkilö on haluton palaamaan. Tällöin henkilön vastaanottopalvelut päättyvät ja hänen katsotaan oleskelevan Suomessa säännösten vastaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa elämää yhteiskunnan ulkopuolella ilman työnteko-oikeutta, sosiaalietuuksia ja -palveluita.

Muun muassa norjalaisen tutkijan Jan-Paul Brekken 2015 ilmestyneessä, tuettua paluuta koskevassa tutkimuksessa on havaittu, että turvapaikanhakijataustaisten motivaatioon palata kotimaahansa vaikuttavat olosuhteet sekä kotimaassa että maassa, josta turvapaikkaa on haettu. Turvapaikanhakijayhteisö saattaa leimata palaajan petturiksi ja suku epäonnistujaksi. Tuetulla paluulla voidaan tukea sekä palaajaa että kotimaan yhteisöä ja luoda paluuseen rohkaisevia roolimalleja. Hollantilainen asiantuntija ja tutkija Arjen Leerkes korostaa, että oikeudenmukaiseksi koetun turvapaikka- ja paluujärjestelmän lisäksi viranomaisten on tarjottava palaajille luotettavaa tietoa: Mitkä ovat kotimaan olosuhteet? Kuinka päästä elämän alkuun? Mitä paluusta kieltäytymisestä seuraa?

Vapaaehtoisen paluun järjestäjien vierailut vastaanottokeskuksissa ovat lisänneet myönteistä suhtautumista paluuseen. Palaajat ovat saaneet tavata niitä ihmisiä, jotka auttavat heitä kotimaassa sekä konkreettista tietoa tarjolla olevasta tuesta. Irakin IOM (International Organization for Migration) vieraili Suomessa keväällä. Varsinkin niille palaajille, joiden kielteinen päätös perustuu sisäisen paon mahdollisuuteen, on tärkeä saada tietoa mahdollisuuksistaan heille vieraalla paikkakunnalla. Sisäinen pako tarkoittaa, että hakijan katsotaan voivan muuttaa turvallisesti toiselle alueelle kotimaassaan. Tuki esimerkiksi asunnon hankinnassa saattaa olla heille tärkein kannustin palata vapaaehtoisesti kotimaahansa.

Useat tutkimukset osoittavat, että kotimaansa jättäneet lähtijät kuuluvat usein yhteisönsä yritteliäimpiin, innovatiivisimpiin ja sisukkaimpiin jäseniin. Heillä on siten valtavasti potentiaalia kehittää myös kotimaataan, jos he palaavat sinne takaisin. Jo kerran kotinsa jättäneillä on kuitenkin matalampi kynnys lähteä uudelleen. Jos palaajien uudelleenkotoutuminen tehdään mahdollisimman hyvin, voidaan heidän osaamisensa valjastaa niin palaajan itsensä kuin koko yhteisön hyödyksi. Toimiva vapaaehtoisen paluun järjestelmä rohkaisee paluupäätöksen saanutta valitsemaan paluun sen sijaan, että hän jäisi elämään ilman oleskelulupaa yhteiskunnan ulkopuolelle. Tämä on kaikkien etu niin taloudellisesta kuin inhimillisestäkin näkökulmasta katsottuna.

 

Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Suvi Tiainen on laatinut Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) Suomea koskevan raportin: Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden paluu: haasteet ja hyvät käytännöt.

suvitiainen

Suvi Tiainen toimii Maahanmuuttoviraston ylitarkastajana.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu